NJS 2 - RiRa Ug
Ti 28.08.2007 klo 20.30 Klaukkalan tekonurmi
5. divisioona
NJS 2 - RiRa Ug
4-2 (1-2)
1. puoliaika
1-0 NJS 2
1-1 Vornanen
1-2 Isohanni
2. puoliaika
2-2 NJS 2
3-2 NJS 2
4-2 NJS 2
RiRa Ug: Maalissa Severi Paakkanen, Puolustajat: Pasi Eskelinen, Vladimir Pöyhönen, Henri Hietala, Arto Lindén
Keskikenttä: Niko Tuononen, Antti Ahjoniemi, Mikael Lepistö, Tommi Kumén, Ville Vitikka, Lassi Järvinen, Henkka Ikonen, Ahmad Al-Taee
Hyökkääjät: Ville Vornanen, Juho Isohanni, Ville Hellén
Erotuomari: Jukka Salonen
Ug:n johto huuhtoutui sateeseen
RiRa Underground kärsi syyskierroksen toisen tappionsa NJS:n vieraana Klaukkalassa. NJS oli joukkueena täysin eri luokkaa kuin keväällä kohdattu NJS ja se veikin peliä pääosin melko suvereenisti. Tästä huolimatta puoliajalle mentiin RiRan 1-2 johdossa, kun Ville Vornanen ja Juho Isohanni käyttivät paikat tehokkaasti hyväkseen. Toisella puoliajalla yltynyt sade yhdessä NJS:n erinomaisen pelin kanssa, hyydyttivät RiRan pelin pahoin. Kun maalissa Severi Paakkaselle sattui muutama tavallisuudesta poikkeava virhe, olivat loppunumerot NJS:n hyväksi 4-2.
Itse pääsin virittäytymään ottelun tunnelmaan jo varhain aamulla, kun puhelin alkoi pelaajien kuumentamana piristä jatkuvasti. Hallilta sovittuun lähtöön mennessä puheluita ja tekstareita meidän pelaajilta tuli niin paljon, etteivät molemman käden sormet riitä niitä laskemaan. Mielenkiintoisimpina ehkä ne kaksi viestiä, joissa itse olin ensin pahinta peläten lähettänyt viestin, että ”tuletko tänään peliin?”. Näihin molempiin tuli joukkueen kannalta negatiivinen vastaus. Muodostui tilanne, jossa olin jo muutamalle pelaajalle ilmoittanut, että joukkue on täynnä ja joudut jäämään pois kokoonpanosta ja sitten kun tulikin kaksi viime hetken peruutusta, niin jouduinpa sitten anelemaan pelaajia takaisin ruotuun. Viimeisin poissaoloilmoitus tuli vasta hallilla kokoontumisessa. Nyt asiaa ei saa käsittää niin, ettei managerille voisi soittaa ja tekstata vaikka keskellä yötä ;) Lähinnä viittaan siihen, että tuskin nämä kaikki viime hetken poissaolot olivat niin äkillisiä, kun ilmoitusajankohta antoi ymmärtää. Kannattaa tosiaan huomioida, että meillä on melko iso rinki tällä hetkellä ja joudun sitten hyvissä ajoin varoittamaan niitä, kenen vuoro on jäädä kokoonpanon ulkopuolelle. Etenkin tämän seikan ja muutenkin hyvien tapojen mukaisesti toivoisin hartaasti tähän asiaan nyt viimeisiin peleihin parannusta. Jos edellisessä pelissä tullut loukkaantuminen näyttää paranevan odotettua hitaammin, voisi siitä vihjaista vaikkapa pari päivää ennen peliä ja ne muut menot on usein tiedossa jo ennen pelipäivää. Mutta eipä sitten tästä asiasta puolta sivua enempää.
Pelaavassa kokoonpanossa oli viimeistään viime hetken poissaolojen myötä vakavia menetyksiä. Tommi Lahti joutui RiRan harmiksi töiden takia jättämään ottelun väliin, joka tiedettiin jo edellisen ottelun jälkeen. Tommin lisäksi tärkeimmät poissaolot olivat pakki Sauli Tuomelan puuttuminen sekä kärkimies Aapo Kotilainen, joka poti edelleen edellisessä ottelussa saamaansa nilkkavaivaa.
Vaikka puitteet Klaukkalan urheiluparkissa olivat hyvät, oli ottelun pelikenttä hävyttömän kapea. Alustana sen sijaan toimi erinomainen tekonurmi, jollaisella on totuttu talvella Myyrmäki-hallissa potkimaan. Tosin tämä tekonurmi alustana jakaa pelaajien mielipiteet vahvasti ja onhan se totta, että esimerkiksi pomppujen arvioiminen kentästä on kenttää paljonkin kuluttavalle todella vaikeaa ja joillakin saattaa olla nilkat kovilla yllättävän alustan kanssa.
Ja kaiken paskan puhumisen jälkeen asiaan. Ottelun ohjakset käsiinsä otti NJS, joka hyökkäsi varsin kovalla tempolla vasemmalta, oikealta ja keskeltä. RiRan melko hitaaksi mainittava puolustus oli alusta lähtien hätää kärsimässä Klaukkalan luotijunien kanssa ja joutui katkomaan hyökkäyksiä paljolti pelisilmällä. Fysiikassa RiRa hävisi NJS:lle todella paljon. Nimenomaan tarkasteltaessa RiRan puolustajia ja NJS:n hyökkääjiä. Ennen kaikkea tappiota tulisi siis nopeudessa, mutta myös kovuudessa olisi ollut RiRalla paljon petrattavaa.
RiRan pelinrakentelu meni ottelun ensimmäisellä puoliajalla siihen, että palloa heitettiin kärjille korkeana kukkupallona, joista kärjet harvoin palloja voittivat, puhumattakaan siitä, että pallot olisi saatu omille. Tämän räiskimisen ohessa unohtui RiRalta pelaamalla pelaaminen kokonaan.
Ennen kuin NJS siirtyi ottelussa 1-0 johtoon, oli sillä ollut jo useita läheltä piti hyökkäyksiä, jotka olivat kuitenkin päättyneet hivenen liian kovaan syöttöön tai RiRa puolustuksen viime hetken katkoon. NJS:n 1-0 maalissa RiRan puolustus jätettiin kakkoseksi ja NJS pelaaja irtautui kuudentoistarajalle tulleesta syötöstä RiRan pakeilta ja tuikkasi pallon etunurkasta ohi RiRan maalivahdin Severi Paakkasen.
Maalin jälkeen RiRa pelasi ottelun parhaat hetkensä ja pääsi iskemään paikoistaan jopa kaksi maalia. RiRa sai keskikentällä ja hyökkäyspäässä luotua enemmän painetta NJS:n pakeille ja sen pelin rakentelu vaikeutui puoliajan lopussa.
RiRan tasoitusmaalissa pitkään matkoilla ollut Ahmad Al-Taee sai oikealla laidalla tilaa itselleen ja keskitti pallon hienosti kohti keskustaa. Ja kuten edellisessäkin ottelussa syyskierroksella aivan uuteen iskuun päässyt Ville Vornanen haistoi keskityksen hyvin ja pääsi siihen ensimmäisenä. Ville otti Ahmadilta tyylikkäästi ensin syöttöpisteen pois jatkamalla pallon yhdellä kosketuksella ylärimaan ja siitä tulleesta reboundista NJS:n maalin perukoille.
Tästä tasoitusmaalista ei aikaa ehtinyt vierähtää montaakaan minuuttia, kun RiRa iski jälleen. Hyökkäysintonsa ja maalivainunsa totaalisesti menettänyt pelaajamanageri Niko Tuononen haisteli keskikenttäpelaajana NJS:n alakerran pallottelua ja pääsi laittamaan NJS:n keskikenttämiehen ahtaalle ja riisti tältä pallon. Muutama juoksuaskel ja yhden NJS-pelaajan ohittaminen ja sen jälkeen ”silmät kiinni” heitto vasemmalla jalalla kohti keskustaa, josta pallo kimpoili hämääntyneen NJS-pelaajiston keskellä Juho Isohannille, joka pääsi sijoittamaan pallon maalin tyhjään etunurkkaan. RiRalla viimeisissä otteluissa mukana kulkenut ripaus onnea näytti olevan tänäänkin mukana ja se ehkä hivenen vastoin ottelun kulkua siirtyi 1-2 vierasjohtoon.
Vaikka NJS:n entinen maajoukkuetähti Kari Laukkanen pääsi juonimaan muutamaa erikoistilannetta puoliajan lopussa, kesti RiRan puolustus ja puoliajalle mentiin RiRan 1-2 johtolukemista.
Puoliajalla maajoukkuekokemus jätti Klaukkalan pimenevän illan, kun K. Laukkanen jätti pelikentän. Ehkä juuri tämän takia (huumoriosuus) ja myös voimistuneen sateen ansiosta NJS sai pelin toisella puoliajalla täysin haltuunsa.
RiRa oli täysin aseeton NJS:n nopeatempoisten hyökkäysten edessä ja RiRan puolustus oli täysin helisemässä ja keskikenttä joutui vetäytymään puolustuksen avuksi. RiRan oma peli loppui viimeistään tähän ja kentän sekä pallon liukkaus tuntui tuovan RiRan pelailuun huomattavia vaikeuksia.
Liukkaus tuotti myös tukalia tilanteita maalissa pelanneelle Severille, joka muutaman kerran luiskautteli palloja hieman uhkaavasti eteensä. Severi kuitenkin paikkasi tiputukset seuraamalle tilanteet aina loppuun asti ja ehti aina palloihin ensimmäisenä. Toinen ongelma, joka jostain syystä on syyskaudella Severin otteissa korostunut on vastaantulot. Severi empii useissa tilanteissa maalillaan liian kauan ja lieneekö takavuosina muutaman kerran helpohkosti Severin taakse uponneet nostot tehneet pelaamisen varovaiseksi ja Severi pelaakin melko syvällä alueellaan. Toivottavasti syksyn peleissä Severi löytäisi hiukan pelisilmää otteisiinsa ja vastaantuloja ei tarvitsi kentän laidalla nitropurkin kera kauhistella.
Tämä asia oli hyvä ottaa esille raportissa ennen NJS:n tasoitusmaalia, joka tuli tavallaan melko helpolla tavalla ja juuri Severin empimisen seurauksena. NJS:n lähettämä juoksupallo tuotti jälleen RiRan puolustukselle vaikeuksia. Puolustaja Pasi Eskelinen sai kuitenkin tilanteen hallintaansa ja oli suojaamassa palloa Severille, joka ei kuitenkaan tilanteessa ollut täysin hereillä ja NJS:n pelaaja pääsi häärimään tilanteeseen. Pallo ajautui laidalle, josta pallo lähetettiin välittömästi keskustaan ja Severin vielä etsiessä paikkaansa maalilta, oli pallo toimitettu RiRan verkkoon. Jo pitkään ilmassa roikkunut NJS:n tasoitus oli syntynyt ja RiRan puolustus jäi ihmettelemään kenen tilanne olisi loppujen lopuksi pitänyt hoitaa.
Tasoitusmaali nosti NJS:n itseluottamusta ja siltä alkoi onnistua kentällä vaikeimmatkin asiat. Sen hyökkäykset jatkoivat vyörymistään ja se siirtyi komealla kaukolaukauksella (tosin keskelle maalia) ottelussa 3-2 johtoon. Koska RiRan hyökkäyspeli oli ollut toisella puoliajalla olematonta, alkoivat rakettien päät painua NJS:n johtomaalin jälkeen.
RiRan toisen puoliajan esitys oli vähintäänkin tuskainen ja sen ainoat tilanteet tulivat, kun Juho pääsi puolittaisesta karkumatkastaan laukomaan vaarallisen kudin kohti etunurkkaa, jonka kuitenkin NJS:n maalivahti sai vaivoin pelastettua. Toinen tilanne siunaantui vasemmalta puolelta Lassi Järviselle, jonka nosto yritys painui kuitenkin selkeästi maalin yli.
Lopussa NJS kaunisteli numeroita vielä iskemällä yhden maalin, kun ensin sen hyökkääjä eteni helposti RiRan alueelle kohti maalia ja veti pallon helpohkosti ohi Severin. Näin ollen loppulukemat NJS:n hyväksi lopulta 4-2.
Siinä mielessä ottelusta jäi paljon hampaankoloon, että johdettiin puoliajalla sentään 1-2. Toisaalta näin huonolla esityksellä (toisaalta NJS:n hyvä esitys) ei pisteitä olisi tänään ansaittu. Alustoineen kaikkineen mieleen tuli hiukan Keravalla pelattu Kotiparturi-peli, josta otettiin tämä ”RiRan ihme keravalla” piste, tasapelin myötä.
Mitä voittoon olisi Klaukkalan viileässä syysillassa sitten tarvittu? Ehkä ensinnäkin Tommia, joka juuri tässä pelissä olisi ollut paikallaan hoitamassa puolustuksen edustaa, katkomalla syöttöjä ja tasapainottaessa kentälle syntyviä tyhjiä aukkoja. Migu ei tänään pystynyt astumaan Tommin saappaisiin ja teki toisella puoliajalla ikävän tempun vaihtaessaan itsensä vaivihkaa linkiksi pois keskustasta. Tätä en ainakaan itse pelin tuoksinassa ehtinyt todeta. Ja kun vaihtoja alettiin tehdä, huomattiin, että lopulta tässä ”Tommin paikalla” oli kentän heiveröisin kaveri Ville Vitikka. Näistä omatoimisista paikkojen vaihteluista olisi vähintäänkin kohtuullista ilmoittaa ihan reilusti, että kaikille olisi selkeää missä mennään. Muistaakseni NJS iski Migun laitaan siirtymisen jälkeen kaksi maalia ja toisen vieläpä juuri tästä puolustuksen edestä keskustasta. Vaihtojahan ei tiettyjen pelipaikkojen osalta voi tehdä päittäin ja tämäkin vaihdos olisi hieman kaivannut järjestelyjä kenttämiehityksessä. Tuskinpa se taas tähän ratkesi, mutta mutta…
Yksi asia mitä meiltä tänään puuttui, oli toimivan keskikentän lisäksi, myös puolustuspään nopeus ja fyysisyys. Enemmän kuin missään aikaisemmassa ottelussa juuri tässä pelissä olisi kaivattua Salea puolustuspäähän nopeine jalkoineen ja fyysisine otteineen ja miksei samaa asiaa olisi ajanut myös Haidar. Jos verrataan NJS:n kevätkierroksen joukkuetta tähän syyskierroksen joukkueeseen oli eroa melkoisesti. Samalla, kun joukkueen keski-ikä oli pudonnut vähintään 10 vuotta, oli joukkueen keskimääräinen pelaajien nopeus noussut valehtelematta yhdeksi kovimmista koko sarjassa. Joukkueessa oli sopiva sekoitus kokemuksen tuomaa varmuutta ja nuoruuden tuomaa vauhtia ja ne avut NJS käytti hyväkseen erittäin tehokkaasti.
Champions-Liiga säännöillä yhteismaalit meille kauden NJS-kohtaamisista 5-4 ;)
Sarjassa koossa on siis edelleen 20 pistettä. NJS nousi voitolla meidän kanssa pisteissä tasoihin. Nyt syyskierroksen viiden ottelun jälkeen syksyllä on kerätty sama määrä pisteitä, kuin keväällä viiden ottelun jälkeen eli 7. Sarjassa on jäljellä reilut 4 kierrosta ja kun häntäpään joukkeiden kohtaaminen KoiPS 2 – Luopiot päättyi 3-2, tarkoittaa se sitä, että ottaakseen RiRan kiinni ei kumpikaan joukkueista saa hävitä enää otteluakaan. Joten tietynlainen minimitavoite eli säilyminen alkaa olla vähintäänkin lähellä. Ja eiköhän me tapella vielä sarjassa vaikkapa kolmen joukkoon pääsystä.
Seuraava peli Punaista Myllyä vastaan maanantaina 3.9. Rajatorpassa klo 18. Saa nähdä tuleeko ottelusta yhtä viihdyttävä kuin kevätkierroksella Kivenlahdessa, jolloin RiRa otti 3-2 voiton.